Saapunut Tex Willer -vuosikertoja

Nyt riittää räiskettä ja räminää niin ettei kaikki hyllyynkään mahdu: saapunut on 80-luvun lopun ja 90-luvun Tex Willereitä pilvin pimein, osa niputettuina vuosikerroiksi, osa sellaisenaan numeroittain. Loistava sauma niin keräilijälle kuin satunnaisellekin lukijallekin - eipähän jää jatkokertomukset kesken. Hyllyssä on edelleen myös jonnin verran 70-luvun Texejä.

Kaikki muu on turhaa paitsi purjehdus

Voi kun tulisi kesä ja pääsisi purjehtimaan. Kevät on ollut tosi huono ja kylmä. Vene on odottanut asukkejaan. Toivottavasti aurinko ja tuuli hellii meitä heinäkuussa, kun perinteiseen tapaan pistän kakaran hommiin ja vaihdan itse vapaalle. Teemaan sopivaksi lomalukemiseksi olen jo varannut Veijo Meren "Ei tule vaivatta vapaus" ja kevennykseksi kotimaisia dekkareita. Aurinkoista kesän odotusta kaikille!

Pitäjähistoriikkeja: Nurmijärvi, Outokumpu ja Valkjärvi

Divarin hyllystä löytyy nyt seuraavanlaisia pitäjähistoriikkeja:

Päiviö Tommila: "Nurmijärven pitäjän historia" (1958).
Kaksiosainen teos on suorastaan erinomaisessa kunnossa, ja hintaa hänellä on 50 euroa.

Vilho Annala: "Outokummun historia" (1960)
Kunto on välttävä, hinta 25 euroa

Valkjärven historiatoimikunta: "Valkjärvi - pitäjä kohtaloitten Kannaksella" (1953)
Kunto kohtalainen/välttävä, hinta 50 euroa

Historialliset Harlequinit

Hatuttaako teitäkin se, ettei Harlequin enää julkaise historiallisia romaaneja? Niitä kysellään paljon, ikivanhat pokkarit on hartaudella moneen kertaan luettu, mutta uusia vaan ei julkaista. Ruotsissa niitä kyllä on tarjolla, Suomeen ne eivät vaan näytä rantautuvan muuta kuin "på tåinen kåtimainen kieli". Bittinörtti kuultuaan monen asiakkaan harmittelun, otti ja pisti sähköpostia Harlequinin lukijapalveluun. Vastaus oli tämänlainen:

Historiallinen sarja lopetettiin Suomessa aikoinaan siitä syystä, että se ei myynyt riittävän hyvin. Historiallisia romaaneja kysytään silloin tällöin ja sarjan uudelleen julkaisuun ottamisesta on ollut aika ajoin puhetta. Toistaiseksi mitään päätöksiä ei ole tehty suuntaan eikä toiseen ja siksi olemmekin erittäin kiitollisia palautteestanne.

Kehotankin kaikkia, jotka haluaisivat historiallisia Harlequin -romaaneja, ilmaisemaan hartaan toiveensa sähköpostitse heidän lukijapalveluunsa osoitteeseen lukijapalvelu@harlequin.se. Jos tarpeeksi moni pistää palautetta aiheesta, saattavat he vaikka innostua tekemään asialle jotain!

Rätinää ja kohinaa

Seuraa ensimmäinen puskapoliittinen puheenvuoro divarin tyyliin.

On se kumma, että hyvä radioasema ajetaan alas. Divarskan suosikkiradiokanava, Sävelradio, viihdyttää yötä päivää mukavalla musiikilla ja hyvillä puheohjelmilla, ja tarjoaa vaihtoehdon ainaiselle poppirenkutukselle, mitä "nuoremmalle" väelle suunnataan. Ministeri voisi tulla alas lasitornistaan ja kertoa miksi tällainen päätös on tehty - hän kun ei kuulemma edes suostu puhelimeensa vastaamaan. Kysyntäähän tällä kanavalla selkeästi on, eikä päätöksessä tunnu olevan mitään järkeä. Sävelradion tarjonnalle yleensä nenäänsä nyrpistelevä apulaisdivariapulainenkin suorastaan suivaantui kuullessaan, että "kalkkiskanava" ajetaan tällä tavalla alas.

Jos Sävelradion lupaa ei uusita, ja kanava lakkautetaan, Divarska harkitsee lähettävänsä Liikenne- ja viestintäministeriöön jokaisen radionrämänsä, ja siirtyy kokonaan käyttämään mp3-soitinta.

"Valtakunnalliseen tarjontaan haluttiin toimilupakierroksella saada mahdollisimman monta erityylistä radiota."

Onko se monipuolistamista, että ikivihreitä, rock-klassikoita ja vintage-musiikkia soittava kanava ajetaan alas, ja annetaan luvat uusille kanaville, jotka on selkeästi suunnattu nuoremmille? Miksi toimiva valtakunnallinen kanava ajetaan alas? Onko tämä tätä kestävää kehitystä? Ahkerasti työtä tehneet radiotoimittajat kortistoon vaan! Eikä yhtään piitata siitä, että kanava on tehnyt vuosikausia töitä profiloituakseen ja saadakseen tunnettavuutta.

Monipuolisuutta on siis se, että toimiva selkeästi profiloitunut erilainen kokonaisuus ajetaan alas ja perustetaan sen tilalle vielä yksi nuoremmille suunnattu kanava, vähän eri vinkkelistä. On se hyvä, ettei Liikenne- ja viestintäministeriö ole vastuussa eläinlajien moninaisuudesta, tai eläinkunta rajottuisi kohta puudelien eri väri- ja kokovaihtoehtoihin.

Se on nyt blogiaikaa...

Tervetuloa Divarin blogikokeiluun. Tässä blogissa (lyhennys sanasta "weblog") tarkoituksena on mainita, jos tulee jotain erityistä uutta tavara, ja kenties yleisesti ottaen kommentoida divarielämää.

Niille, jotka eivät Divaria tunne, olemme perinteinen pieni perheyritys Hyvinkäällä osoitteessa Hämeenkatu 44. Valikoimamme ulottuu antiikista ja nostalgiaesineistä sarjakuviin ja kirjoihin. LP-levyjäkin löytyy, ja vaikka ja mitä.

Yleensä tiskin takana valvoo lähes kolmen vuosikymmenen kokemuksella divarska Marjut, mutta välillä hän patistaa jälkikasvunsa hommiin. Oikeustieteiden ylioppilas Kaisa tuuraakin mammaansa tarpeen tullen, ja on yleensä varmimmin bongattavissa paikan päältä heinäkuun vaiheilla, kun Marjut lähtee kesälomille.

Puhumme suomea, ruotsia, englantia ja politiikkaa.

Ensimmäisenä varsinaisena tiedotusluontoisena asiana todettakoon, että hyllyssä on nyt vihdoinkin erä Ranma ½ -pokkareita, numerot 1-14. Nopeat syövät hitaat, mangaa kysytään nyt paljon.