Divari on siirtynyt eläkkeelle!

Divarska on siirtynyt oloneuvokseksi ja kiittää kaikkia asiakkaita upeasta 35:stä vuodesta!

Kautta Teutateksen, I'm a poor and lonesome cowboy!

Kyllä, nyt niitä on tullut. Ei mikään hervoton läjä, mutta kuitenkin edes muutama Asterix ja Lucky Luke on päätynyt Divariin. Nopeat syövät hitaat, saa nähdä kuinka kauan nämä pysyvät laatusarjakuvatiskin alla.

Waka Wanha Waltari

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 wuotta Mika Waltarin syntymästä. Divarissa Waltarin ylivoimaisesti kysytyin teos on ei-niiin-yllättävää-kyllä Sinuhe Egyptiläinen. Tällä hetkellä sitä ei valitettavasti löydy hyllystä.

Sen sijaan Waltarin juhlawuotta woipi juhlistaa vaikka seuraavilla Divarin hyllystä löytyvillä opuksilla:

• Kuka murhasi Rouva Skrofin (1. painos, Otava 1939, 7:s-10:s tuhat)
• Turms, kuolematon (4. painos 1956)
• Kuun maisema (1. painos, WSOY 1953)
• Fine van Brooklyn (1 painos, 1943)
• Kaarina Maununtytär (6. painos, 1947)
• Isästä poikaan (1. painos, 1942)
• Vallaton Waltari (1. painos, 1957)
• Johannes Angelos (useita eri versioita)
• Sielu ja Liekki (1. painos, 1934)
• Surun ja ilon kaupunki (1. painos, 1936)
• Tanssi yli hautojen (useita painoksia)
• Feliks onnellinen (2. painos1958)
• Komisario Palmun erehdys (4. painos, 1963)
  

Weberiä suomeksi

Oletko kiroillut Max Weberin kirjojen suomennosten huonoa saatavuutta?

Nyt on oiva tilaisuus yhdelle yhteiskuntatieteiden ystävälle pelastaa Max Weberin "Kaupunki" Vastapainon kustantamana suomennoksena. Tämä vuonna 1992 painettu opus onkin kustantajalta loppuunmyyty, ja aikaisemmin tänään pelastamani kappale on erinomaisessa kuosissa.

Koeponnistus - laaduntarkkailuraporttisarja alkaa

Divarin työntekijöiden raskaimpiin velvollisuuksiin kuuluu ankara tuotteiden laaduntarkkailu. Täytyyhän sitä tietää, mitä myy! Näinpä alkaa blogissa uusi "Koeponnistus" -sarja, jossa henkilökunta kertoo lyhyesti lukuelämyksistään.

Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö
Lehtolainen on apulaisdivariapulaisen suosikkeja kotimaiselta dekkaririntamalta. Tämä tuorehko novellikokoelma osoittautuikin oivaksi kesäluettavaksi. Tarinankerronta on mukaansatempaavaa, ja henkilöt ja maisemat arkisella tavalla todentuntuisia, ja mukana on Lehtolaisen faneille tuttuja henkilöitä. Formaattina novelli tuntuu Lehtolaisella toimivan todella hyvin, eivätkä tarinat jää pelkiksi makupaloiksi, vaan niistä löytyy myös pureskeltavaa. Tuli suorastaan hotsitus lukea lisää novelleja.
Vaikka tarinat olisikin ehkä pitänyt nauttia yksi kerrallaan, ahmaisin tämän dekkarikonvehtirasian kerralla. Onneksi ei lihota!

Peter Milligan, Brendan McCarthy & Carol Swain: SKIN
Erilaisen näköinen sarjakuva, joka aluksi väkivaltaisuudellaan tuntuu melkein luotaantyöntävältä. SKIN on tarina skinipojasta, joka äidin raskaudenaikaisen talidomidilääkityksen seurauksena syntynyt hyljeraajaisena. Mitään ei kaunistella, ja tarina on kuin iironinen, tulikivenkatkuinen heavyballadi - tai kenties pikemminkin punkbiisi? Taide on myös silmiinpistävän erilaista, kuin traumatisoituneen lapsen piirtämiä väriliitupiirroksia, joskin samalla todella kaunista ja yksityiskohtaista, lähes maalauksellista.
Tarina ei tuputa onnellista loppua, ei elämänviisautta pursuavaa opetusta eikä maailmaaparantavaa ratkaisua... mutta se on tarina, joka ansaitsee tulla kerrotuksi.
Tartuin tähän albumiin, koska se näytti erilaiselta. Sen jälkeen olenkin huomannut tarttuvani tähän albumiin useamman kerran ja lukevani sen. Jokin siinä kiehtoo. Jos ei mikään muu, niin ainakin se, että se todistaa sarjakuvan olevan vakava(kin) taidemuoto, ei pelkkää lasten ja "laiskojen lukijoiden" viihdettä.

Voihan elämä(kerta)!

Kautta aikain on ihmisiä kiinnostaneet tarinat, ja monesti totuus on taruakin ihmeellisempää. Hyvä elämäkerta valoittaa henkilön taustaa, kertoo mikä innoitti ja ajoi häntä niihin tekoihin, jotka tekivät hänestä tunnetun. Kuka hän oli, mitä hän ajatteli, mistä hän tuli, ketkä henkilöt olivat hänelle tärkeitä? Elämäkerrat ja muistelmat kiehtovat paitsi koska ne ovat eräänlaisia oikean elämän "sankaritaruja", myöskin sen takia, että ne pistävät kuuluisat henkilöt kontekstiinsa, tekevät heistä muutakin kuin nimiä historiankirjoissa tai kulttuurijulkaisuissa. Itse pidän niiden lukemisesta

Elämäkertahyllyssämme onkin melko kirjava valikoima erinäisten kirjavien henkilöiden tarinoita. Mainittakoon tässä muun muassa ja täysin satunnaisessa järjestyksessä:

Alicia Dujovne Ortiz: Evita - köyhien kuningatar
A.-P. Pietilä: Oikean Paukun tarina (Heikki Tavela)
Ingmar Bergman: Laterna magica - muistelmat
Kaarina Helakisa: Saima Harmaja
Tapio Rautavaara: En päivääkään vaihtaisi pois
Ingrid Bergman ja Alan Burgess: Ingrid Bergman - muistelmat
Elizabeth Taylor: Elizabeth Taylor
Nancy Mitford: Madame de Pompadour
C. David Heymann: Jacqueline - Nainen nimen takana (Jacqueline Bouvier Kennedy Onassis)
Theodore Huff: Charlie Chaplin
Antonina Valentin: Leonardo da Vinci
Boris Kuznetsov: Einstein - Elämä. Kuolema. Kuolemattomuus.
Edvard Radzinki: Rasputin

Kissanpäivät Karvinen-faneille

Tai ainakin nopeimmille, jotka syövät lasagnen ennen hitaita. Nyt on nimittäin tullut vino pino Karvinen-lehtiä, suurin osa 90-luvun alkupuolelta (ilmestyi silloin nimellä Karvinen Garfield). Oranssiraidallisen veijarin metkuja siis saatavilla niin kauan kun tavaraa riittää!